Työyhteisön henkinen ilmapiiri on erittäin tärkeä tekijä työssä viihtymiselle sekä työntekijöiden jaksamiselle. Jos työyhteisön ilmapiiri on heikko, on työntekijöiden itsestään irti saama työpanoskin yleensä heikko tai ainakin heikompi kuin se olisi paremmassa työilmapiirissä. Erityisen huonossa työilmapiirissä on tyypillistä, että työyhteisössä esiintyy jopa suoranaista työpaikkakiusaamista, joka saattaa johtaa kiusatun työntekijän sairaslomiin sekä työuupumukseen. Ihmisen psyykkisen terveyden merkitystä ei tulisi koskaan aliarvioida ja henkinen valmennus työyhteisöissä onkin tärkeä osa työyhteisökoulutusta.
Liikkeelle pienin askelin
Kaikenlainen työyhteisökoulutus ja hyvinvointiluennot on juuri nyt suosittua, mutta valitettavasti työpaikoilla ei aina tässä yhteydessä mielletä henkisen valmennuksen merkittävyyttä. Olisikin tärkeää, että myös henkinen valmennus sisällytettäisiin aina työyhteisökoulutukseen, sen merkittäväksi ja tärkeäksi osaksi.
Mutta miten sitten henkistä valmennusta voidaan työyhteisöissä toteuttaa? Liikkeelle voidaan lähteä pienin askelin. Ensinnäkin olisi tärkeää, että työyhteisössä vallitsisi hyvä me-henki. Tässä on tärkeää, että kaikki puhaltavat yhteen hiileen ja tiedostavat työyhteisön tavoitteet. Ellei oikein tiedetä, mikä on työyhteisön ydintehtävä ja mitä tavoitellaan, on työyhteisö kuin merellä ilman navigaattoria, airoja ja moottoria seilaava alus, jonka kapteenikaan ei oikein tiedä, mihin suuntaan on alusta ohjaamassa.
Usein onkin tärkeää määritellä työyhteisön tavoite äärimmäisen tarkasti ja tarvittaessa kirjata se ylös. Kun työyhteisössä tiedetään, mitä tavoitellaan, on tätä tavoitetta entistä helpompi lähteä tavoittelemaan.
Me-henkeä voidaan luoda ja harjoittaa esimerkiksi erilaisissa virkistäytymisilloissa, joihin koko työyhteisö yhdessä osallistuu. Kun tällaisten iltojen ohjelma suunnitellaan ryhmäytymistä ja me-henkeä silmällä pitäen, voidaan saada ihmeitä aikaan melko huomaamattomasti. Päällisin puolin illat saattavat tuntua mukavalta yhdessäololta, mutta ne voivat saada yllättävän paljon aikaan työyhteisön me-hengen suhteen.
Johdon merkitys
Johdon asenne ja hyvät johtamistaidot ovat äärimmäisen tärkeitä tavoiteltaessa toimivaa ja hyvinvoivaa työyhteisöä. Johdon koulutus onkin tärkeää. Olisi tärkeää, että johdon toiminta olisi läpinäkyvää ja ettei johdolla olisi työyhteisössä selkeitä suosikkeja, vaan johto osaisi kohdella kaikkia tasaveroisesti ja kunnioittavasti. Myös johdolla olisi hyvä olla joku, jonka kanssa tuulettaa ajatuksiaan ja keskustella työyhteisön johtamiseen liittyvistä ajatuksistaan ja tunteistaan. Työnohjausta olisi siis hyvä järjestää myös johtoportaalle.
Työnohjaus on tärkeää jokaiselle työyhteisön jäsenelle. Kun työntekijä tietää, mitä häneltä odotetaan ja saa toiminnastaan palautetta, on hänen entistä helpompaa toimia työyhteisönsä aktiivisena jäsenenä. Palautteen annossa taitava johtaja osaa korostaa työntekijän hyviä puolia jättämättä silti hänen mahdollisia vikojaankaan huomiotta.
Moni hyvä johtaja noudattaa palautteen annossa niin sanottua hampurilaismallia, jossa kehut ovat ikään kuin hampurilaisen sämpylä, jotka tulevat päällimmäiseksi ja alimmaiseksi ja mahdolliset negatiiviset asiat verhotaan tämän sämpylän sisään ja niitä voisi verrata hampurilaisen pihviin. Kun ensimmäiseksi ja viimeiseksi kerrotaan positiivisia asioita, on negatiiviset asiat usein tavallista helpompi ottaa vastaan.
Kiusaamistilanteet
Mahdollisiin kiusaamistilanteisiin johdon tulee puuttua johdonmukaisesti ja välittömästi tapausten tultua ilmi. Työpaikkakiusaamiseen tulee olla nollatoleranssi ihan jokaisella työpaikalla ja johdon tehtävänä on huolehtia, että tämä toleranssi myös saavutetaan eikä se jää vain kauniiksi tavoitteeksi, joka kyllä muistetaan mainita juhlapuheissa, mutta jota ei käytännön tason työssä noudateta. Kun henkinen valmennus on työpaikan ohjenuorien joukossa, on myös työpaikkakiusaamisen nollatoleranssi niiden joukossa itseoikeutettuna jäsenenä.